Iso-Kraaselin saari ja vierassatama

Iso-Kraaseli on toiseksi suurin Raahen saarista; pituutta sillä on noin 1,3 km ja leveyttä 600 m. Saari on saanut nimensä jo 1500-luvulla, jolloin harmaahylkeet (ruots. gråsäl) olivat tärkeitä saaliseläimiä.

Iso-Kraaselin puinen tunnusmajakka pooki ja luotsitupa on rakennettu uudelleen vuonna 1852. Paikalla sijaitsi jo ennen nykyisiäkin rakennuksia tunnusmajakka ja luotsitupa, jotka luotsilaitos lunasti haltuunsa vuonna 1848. Luotsiasema toimi saarella vuoteen 1964 saakka.

Iso-Kraaselin saaressa pääset tutustumaan maankohoamisen ilmiöihin. Iso-Kraaselissa on 2,3 km pituinen luontopolku, jonka varrella on 15 opastaulua, jotka kertovat saaren linnuista ja kasveista. Kesäisin saaressa laiduntaa lampaita, jotka pitävät huolta luonnosta. Saarella on maankohoamisrannikon lehti-, havu- ja sekapuustopensaikkoja ja metsiä. Lisäksi siellä on edustavia merenrantaniittyjä, runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä vaihettumis- ja rantasoita (vaihettumis- ja rantasuot ovat turvetta muodostavia kasviyhdyskuntia). Iso-Kraaselissa on myös edustavuudeltaan erinomainen kluuvijärvi. Luontopolun varrella patikoijaa tervehtii käärmekuusi ja vanha, erikoisen suuri mänty.

Iso-Kraaselin saarelle pääset omalla veneellä tai saaristoristeilyllä ja -kuljetuksilla.

Saaressa voi myös majoittua historiallisessa luotsituvassa, jossa on kaksi 2-hengen ja yksi 6-hengen huone. Käytettävissä on myös kaksi vanhaa kunnostettua purjevajaa, joissa 2 vuodepaikkaa / vaja. Majoitusta saaressa välittää MeriRaahe.

Huomioithan, että Luotsitupa, sen terassi sekä sauna ovat majoituksen varanneiden käytössä. Yleisessä käytössä olevia rakennuksia ovat rannan kesäkeittiö ja grillikatos sekä kuivakäymälä.

ISO-KRAASELIN SAARI
Sijainti 64°40,8', 24°24,4'
Merikarttasarja: G
Merikartta: 839
Satamanumero: 1864